HOME OFFICE INSPIRATION

Wednesday, September 28, 2016

Työhuone on kodinhoitohuoneen tavoin tila, jonka toivoimme kovasti saavamme uuteen kotiimme. Teemme molemmat jonkin verran töitä kotona ja tarvitsemme oman rauhallisen tilan tätä varten. Yksi asia, johon pohjapiirustuksessa heti ihastuimme oli olohuoneen jatkona ollut huone, joka olisi juuri toivomamme kaltainen työhuonetta varten. Avoin tila olohuoneen yhteydessä, joka toimisi myös kirjastonomaisena olohuoneen jatkona, mutta olisi tarvittaessa suljettavissa ovella rauhalliseksi työtilaksi.


Kuvat: Pinterest


Työhuoneeseen tullaan teettämään puusepällä koko huoneen takaseinän kokoinen kirjahylly. Alin rivi laitetaan kaappien taakse, jotta saamme pakolliset mapit ja paperit piiloon ja kokonaisuudesta yhtenäisemmän. Hyllyt eivät varmaankaan tule olemaan ihan symmetrisiä keskenään, vaan ainakin osittain kuvan kaltaisesti erilaisia. Työpöytä tullaan integroimaan hyllykköön ja pöydän toinen pää tulee "lepäämään" hyllyn päällä. Kirjahyllystä tulee valkoinen ja tällä hetkellä juuri pohdimme työpöydän väriä, valkoista vai jotakin ihan muuta? Työtuoli täytyy tietysti myös hankkia ja sen tulisi olla ergonomialtaan oikeasti hyvä, mutta myös tietysti sisustukseen sopiva. 

Olohuoneeseen näkyvään nurkkaan tullaan laittamaan nojatuoli ja rahi ja niiden viereen seinustalle haluaisin perinteisen baarikärryn. Kärryn päälle sopisi näyttävä kristallinen dekanteri ja muutama lasi. Suuri tummahko matto tulee luomaan tunnelmaa ja tuo kuvan väri on juurikin haluamani kaltainen. Tällä hetkellä paljon esillä oleva messinki tulee luultavasti näkymään tässä huoneessa aika vahvastikin ja messinkiset yksityiskohdat saavat viimeistellä kokonaisuuden. 

Iso projekti työhuoneen osalta tulee olemaan oven teettäminen. Haluamme tilaan lasisen liukuoven ja se tullaan teettämään sitten remontin valmistuttua sillä kiire sen kanssa ei ole. Oviaukko olohuoneeseen on normaalia ovea suurempi ja useimmiten avoinna. Lasinen liukuovi on kaunis työhuoneen seinää vasten auki ollessaan ja säilyttää avaran tunnelman olohuoneesta katsottuna myös ollessaan kiinni. 


Planning our home office. 


Tintti

Follow Stellar Stories blog on: Facebook Bloglovin Instagram

MY WEEK: BACK HOME IN CLUB MONACO

Sunday, September 25, 2016

On hassua miten matkustamisen jälkeen kotiin palattuaan huomaa aina innostuvansa pienistä, arkisista asioista, joita ei matkoilla edes huomaa kaipaavansa; jokapäiväisiä rutiineja, tuttua aamupuuroa, omaa suihkua... Lähtökohtaisesti rakastankin rutiineja, joten siksi muutaman ikimuistoisen, neljässä eri maassa vietetyn viikon jälkeen en malta odottaa tulevaa viikkoa ja paluuta tuttuun, tarkasti aikataulutettuun arkeen. 


Tulevan viikon ja syksyn suosikkivaate niin töissä kuin vapaalla tulee varmasti olemaan New Yorkin (ainoa!) ostos: Club Monacon vaaleanharmaa neule, jossa on valkoiset, liehuvat hihansuut ja läpikuultava selkäosa. Club Monaco kuuluu suosikkimerkkeihini, ja pyrin aina suuntaamaan sinne matkoilla - edes viideksi minuutiksi teho-ostoksille. Vaikka työmatkoilla vapaa-aika on tunnetusti kortilla, katson aina etukäteen hotellin läheltä muutaman "täsmäkohteen", jonne suuntaan agendan mahdollisesti antaessa myöten.



After several amazing weeks of events and travelling, I'm super excited to get back to normal in terms of schedules and routines. Yes - I'm a bit of geek when it comes to that kind of stuff. One of my fall favorites in terms of workwear will for sure be my new Club Monaco knit - which is a result of a (literally!) 5 minute power shopping spree in NYC. 

Betina

Follow Stellar Stories blog on: Facebook Bloglovin Instagram

LE TOILET

Saturday, September 24, 2016

Remontti etenee tällä hetkellä kovaa vauhtia ja asunnolla tekisi mieli olla koko ajan seuraamassa remonttimiesten työtä. Vaikka edessä on vielä hieman reilu kuukausi remonttia, tuntuu tämä eteneminen kaiken purkamisen ja sähkö- ja putkitöiden jälkeen nii-in ihanalta. Suunnitelmissa päästään tämän myötä koko ajan tarkemmalle tasolle ja keskittymään sisustuksen tarkempiin yksityiskohtiin. Tällä hetkellä pyörittelen mielessäni yläkerran pikkuvessan ratkaisuja.


Kuvat: Pinterest

Lattialaataksi saan tänne pitkään himoitsemani marokkolaislaatan. Kirjavampi laatta sopii mielestäni hyvin tähän pieneen tilaan ja toimii huoneen sisustuksen pohjana. Näyttävän lattian kanssa muu sisustus jää simppeliksi, eikä pieneen tilaan toki paljoa tai kovin monimutkaista mahdukaan. Muutaman eri Voltaire -laatan välillä pohdittuani tulee meille Snäckskal -laatta koossa 20x20. Nämä marokkolaislaatat ovat tällä hetkellä ihan hurjan haluttuja ja omani tilasin jo hyvissä ajoin valmiiksi odottamaan asennusta. Tuntui, että kaikki varastot myytiin jatkuvasti tyhjäksi todella nopeasti ja etenkin tässä koossa tuntuivat harmaasävyiset laatat olevan koko ajan loppu. 

Allaslaatikosto tullaan teettämään puusepällä, sillä se täytyy tehdä tilaan täysin mittojen mukaan. Haluamme laatikoston kulkevan koko huoneen pituuden ja syvyydeltään sen tulee sopia tilaan sentilleen. Laatikosto tulee olemaan puuta, mutta materiaalia ja sävyä emme vielä tiedä. Vaaleaa ja enemmän harmaaseen tai valkoiseen taittavaa, kuin keltaista ainakin..saamme puusepältä toivottavasti pian koepaloja, jotka auttavat tässä valinnassa.

Laatikoston päälle tulee myös koko seinän levyinen peili, joka toivottavasti luo tilaan hiukan suurempaa tuntua. Kuvan mukaisesti tulee peilin eteen roikkuva kattovalaisin. Valaisimen värin päätämme varmaankin vasta ihan viimeisenä, yksinkertaista mustaa vai hieman koristeellisempaa messinkiä kenties.

Laattojen kanssa täytyy ilmeisesti olla tarkkana suojausaineiden kanssa, ettei huokoinen pinta ehdi imeä itseensä likaa. Olen yrittänyt lukea kaiken mahdollisen aiheesta löytyvän ohjeen ja mikäli teistä jollakin on kokemusta laattojen asennuksesta, otan vinkit ja muut huomiot todella mielelläni vastaan. 


As the renovation proceeds we get to focus on the more detailed interior plans. At the moment I'm planning the small bathroom. A really small room that will get the floor I have been dreaming for a long time. The moroccan tiles will be the eye catcher in this room and the other elements will be very simple. 


Tintti

Follow Stellar Stories blog on: Facebook Bloglovin Instagram

GRAY TRENCH COAT

Tuesday, September 20, 2016

Syysvaatteiden valikoimat ovat runsaimmillaan juuri nyt ja tuleville kuukausille tarvittavat vaatteet olisi hyvä hankkia pian. Omaan syysvaatekaappiini tarvitsisin (tai ehkä rehellisempää puhua haluamisesta..) harmaan villakangastakin. Tällä viikolla olisi tarkoitus ehtiä kiertämään sovittamassa eri malleja ja etsimään se itselleni sopivin vaihtoehto. Nämä ihanan lämpimät syyskelit ovat hiukan hämänneet tulevan syksyn osalta ja syksyisiä ja lämpimämpiä vaatteita ei ole vielä tullut juurikaan pohdittua. Kalenteri sen kuitenkin kertoo, että pian tullaan lämpimämpää takkia tarvitsemaan.

Usein tuntuu, että niiden kaikista yksinkertaisimpien vaatteiden löytäminen on kaikista vaikeinta.  Olin kuvitellut perinteisiä harmaita villakangastakkeja olevan kaupat pullollaan, mutta ne simppelit mallit ovat olleet harvassa. Haluamani takin malli saisi olla hiukan pidempi ja väri ennemmin vaalean kuin tumman harmaa. Syksyn luihin ja ytimiin pureutuvan viiman tuntien haluaisin takista löytyvän kauluksen, joka tarvittaessa suojaisi ja lämmittäisi. Vyö saisi takissa mielellään olla ja napit ehkä ennemmin piilossa kuin selkeästi näkyvillä. 

Kuvat: Net a Porter

Skandimerkeiltä löytyy tällaisia takkeja paljon, mutten koe niiden yleistä oversize -leikkausta ihan omakseni. Tämän vuoksi esimerkiksi kuvan alaoikean Acnen takki ei luonnossa luultavasti minulle istu, vaikka kuvassa kivalta näyttääkin. Takki saisikin olla mielummin enemmän tyköistuva tai ainakin vyöllä kapeammaksi kurottava, kuin säkkimäinen.

Paras aika villakangastakkien käyttöön on muuten minusta alkusyksy, kun takin pystyy jättämään vielä rennosti auki. Kaulahuivi otetaan mukaan kokonaisuuteen sopivana asusteena, eikä pakollisena kaulan jäätymistä estävänä lämmikkeenä. Toivottavasti tämä käsittämättömän aurinkoinen syksy jatkuisi vielä pitkään ja edessä olisi vielä upea ruska. 


Wanted for this fall season; a classic gray woolen trench coat. 


Tintti

Follow Stellar Stories blog on: Facebook Bloglovin Instagram

EXCITING TIMES IN NEW YORK

Monday, September 19, 2016

Tiedättekö sen ihanan tunteen, kun on pitkään halunnut jakaa jännittävän uutisen, ja vihdoin pääsee kertomaan sen? Koimme sen tiimimme kanssa vahvasti viime viikolla, kun julkistimme brändimme uudelleenlanseerauksen New York Fashion Weekilla pienen, kansainvälisen toimittaja- ja bloggaajajoukon kesken. Ikimuistoinen viikko piti sisällään jännittäviä ylpeyden hetkiä, ainutlaatuisia kohtaamisia ja suuria tunteita helteisessä Sohossa. Tapahtumaa kuvatakseni lainaan ruotsalaisbloggaaja Linan sanoja: 

"New Lumene. New York. I veckan var jag över till staden som aldrig sover för att delta i Lumene’s nylansering av hela sitt märke! Ny design, ny logga, nytt förespråkande om att naturligt och bart är det nya i makeup världen. Ja, mäkta imponerad är jag utav Lumenes storsatsning."


Lisää tunnelmia tapahtumasta muun muassa Lindan ja Alexan blogeista sekä Instagramista hashtagilla #finnishbeautyis. 

Last week was clearly one of the most amazing ones of my career; the announcement of the Lumene brand relaunch during NYFW!  

Betina

Follow Stellar Stories blog on: Facebook Bloglovin Instagram

LASTEN KUVIEN JAKAMINEN SOSIAALISESSA MEDIASSA

Sunday, September 18, 2016

Jokaista vanhempaa kohtaa nykyään jo vanhemmuuden ensimmäisestä päivästä alkaen pulma, johon ei sitä oikeaa vastausta ole neuvolallakaan antaa. Mikä on oikea tapa tuoda lapsi sosiaaliseen mediaan vai tuodako ollenkaan?

Olen jutellut tästä paljon läheisteni kanssa ja aihe tuntuu luonnollisesti tänä päivänä painavan monen vanhemman mieltä. En aluksi ajatellut tästä blogiin kirjoittaa, sillä en koe omaavani aiheesta millään tavalla oikeampaa tai parempaa mielipidettä kuin kukaan muu vanhempi. Niin paljon tästä on viime aikoina kuitenkin tullut kysymyksiä, että ajattelin aiheelle postauksen omistaa ja avata omia ajatuksiani sen ympäriltä. 


Omien lasteni kuvia on näkynyt eri some-kanavissani aina välillä. Täältä blogista löytyy heistä myös muutama, tytöstä enemmän kuin pojasta. Vauva ei ole minusta vielä niin tunnistettava henkilö, eikä häntä välttämättä tulla siis tunnistamaan kasvokuvista myöhemmin, mikäli hän ei niin halua. Kolmevuotiaasta esikoisestani en enää niin mielelläni kuvia tänne tallenna ihan suoraan kasvojen edestä ja todella tunnistettavasti kuvattuna. Tytön kasvaessa on hänen kanssaan sama juttu, vauvasta lapseksi kasvaessa vähenevät hänestä näkyvät kasvokuvat. Sama ohjenuora pätee niin blogiin, kuin Instagramiin ja Facebookiin. He tulevat törmäämään varmasti joskus myöhemmin kuviin, joita olen heistä nettiin tallentanut, mutten osaa kuvitella siinä olevan mitään negatiivista, vaan enemmin normaalia heidän ollessaan vanhempia. Tämä on ehkä hassu "koska muutkin" -peruste, mutta ajattelen sen olevan täysin normaalia heidän ollessaan vanhempia, että jotain kuvia on löydettävissä heidän lapsuudestaan. Kuvat, joita heistä olen jakanut eivät ole intiimeistä tilanteista eivätkä esimerkiksi heidän kylpy- tai uimapukukuvat päädy internetiin.

Tähän liittyen olen seurannut voimakkaitakin mielipiteitä herättävää ja kuohuttavaa imetyskuvakeskustelua. Ymmärrän aiheen kirvottavan paljon eriäviä mielipiteitä ja mielestäni jokaisella äidillä on aiheesta oma oikea mielipide, mutta se, mikä on itseäni aiheessa myös askarruttanut, on lasten näkökulma. Vauvan ruokailu on minusta aika intiimi hetki ja siitä kuvan jakaminen saattaa loukata lapsen yksityisyyttä?


Se ei siis minua haittaa, mikäli muutamia kasvokuvia lapsistani silloin tällöin eri kanavissa olisikin. Itselleni vieraampi ajatus ja omasta mielestäni enemmän lapsen yksityisyyttä loukkaavaa olisi minusta heidän luonteensa ja persoonansa avaaminen tuhansille ja tuhansille ihmisille. En halua kertoa heistä tai heidän arjestaan tarkempia yksityiskohtia ja erityisen vieraalta tuntuisi heidän kasvamisen ja kehitysvaiheiden henkilökohtaiset kuvaamiset kymmenille tuhansille ihmiselle. Tällöin kokisin vieväni heiltä yksityisyyttä ja tekeväni jotain, mihin minulla ei ole oikeutta. Ja tässä on hyvä jälleen korostaa tämän olevan täysin oma, eikä kenenkään muun vanhemman erilaista mielipidettä yhtään oikeampi ajatus. Vauvan unirytmien tai ruokailujen jakaminen ei luultavasti ketään tulevaisuudessakaan haittaa, mutta lapsen temperamenttityypin, uhmakausien tai muun tarkemman persoonan avaamisen koen itse lapsen yksityisyyttä loukkaavaksi. En itsekään toivoisi, että minusta löytyisi kaikkien saatavilta tarkkoja kuvauksia millainen persoona olen. Varsinkaan, jos nämä tiedot olisi jakanut se minulle kaikista läheisin ihminen. 

Itseäni kiinnostaisi kovasti kuulla teidän ajatuksia aiheesta, jaatteko laisinkaan lastenne kuvia sosiaalisen median kanavissa? 


Social media is full of pictures of children and every parent faces the problem of whether or not it is ok to share the cute pictures. This is something I have thought a lot as well and my decision has been to show them in my social media channels and you have seen them both here in Stellar as well few times. More pictures from the baby than toddler since I think a baby is not that recognizable person as an older child and therefore it has felt ok to share the pictures. As the children gets older I prefer sharing photos that don't show their faces. 

Tintti 

Follow Stellar Stories blog on: Facebook Bloglovin Instagram

HAIR TALK

Friday, September 16, 2016

Saan teiltä paljon pyyntöjä hiuksiin liittyvistä postauksista ja mikäli vain osaan, jaan tietysti vinkkini kanssanne. Erityisesti on toivottu tutorialeja kampauksista sekä arkea helpottavia niksejä hiusten hoitoon. Tutorialit vaativat vielä hieman harjoittelua, mutta tässä ainakin yksi suht uusi tuotevinkkini.

Erilaiset letit ovat kampauksista suosikkejani

Omat hiukseni ovat aika vauhdikkaasti kasvavaa laatua ja paksuutta niistä löytyy ihan hyvin myös. Vauva-aika on omalla kohdallani jättänyt ne perinteiset jäljet; molemmilla kerroilla tuntunut hiuksista tippuvan ainakin puolet pois. Onneksi näyttävät kasvavan kuitenkin takaisin ihan entiselleen. Jokin meni kyllä omalla kohdallani vikaan siinä, että raskauksien aikana en kuitenkaan tuntenut hiusteni tuuhentuvan tai olevan mitenkään poikkeuksellisen hyväkuntoisia... No, aina ei voi voittaa ja nyt tästä hormonivaikutuksesta selvittyäni olen koittanut ravita hiuksia hyvin ja välttää ylimääräistä rasitusta. 

Hiusten kovaa rasittamista olen koittanut välttää etenkin pesuvälien pidentämisellä. Tätä harjoittelin jo esikoisen synnyttyä, sillä pitkiin föönaustuokioihin ei vauvan kanssa aina aikaa ole ja pidemmät pesuvälit ovat paitsi hiuksille hyväksi helpottavat myös arkea. Tässä olen onnistunut aika hyvin, aiemmasta jokapäiväisestä (!) pesusta olen päässyt siirtymään kolmen päivän väleihin ja nyt kesällä löytämieni tuotteiden myötä olen selvinnyt jopa tätä harvemminkin, kerran tai kaksi viikossa.



Sain kesällä hankittua jo kauan hankintalistalla olleet Löwengrip Care & Colorin tuotteet testiin. Valitsin näistä Long Lasting -sarjan ja se on todella toiminut odotetulla tavalla. The Cure hiusnaamio on minusta myös suosituksen arvoinen ja tuntuu hoitavan hiusta hyvin. Aiemmin käytössä olleen Korresin kuivashampoon vaihdoin myös LCC:n vastaavaan ja se on minusta ollut ihan todella hyvä. Korresin pikkupullot kulkevat edelleen etenkin matkoilla mukana, tämä on ollut suosikkini jo pitkään, enkä siitä varmasti koskaan täysin luovu. LCC:n tuotteita saa tilata Suomeen ainakin Nordic Feelin kautta. 

Aiemmin olen käyttänyt shampoona ja hoitoaineena Moroccan Oilin tuotteita ja ne ovat pitäneet hiukset hyvässä kunnossa. Näiden kanssa olen vaihdellut Sebastianin tuotteita ja niitä voin myös lämpimästi suositella. Paras hiuslakka ja muotoilutuotteet ovat mielestäni Sebastianin. Hiukseni taitavat myös allekirjoittaa väitteen vaihtelu virkistää ja hiukset ovat tuntuneet piristyvän tuotteiden vaihtelusta tasaisin väliajoin.

Tällä hetkellä hiukseni ovat pikaisen leikkuun kaipuussa ja muutaman viikon päässä odottaakin onneksi kampaaja-aika, vihdoin! Kuulun siihen harvinaisempaan ryhmään, joka ei ole koskaan värjännyt hiuksiaan kokonaan. Vuosia sitten laitettiin välillä leikkauksen yhteydessä muutama raita, mutta tätäkään ei olla tosiaan enää vuosiin tehty. En vain ikinä oppinut sietämään juurikasvua ja jotenkin se ihan oma väri on tuntunut aina kuitenkin siltä parhaalta.

Yksi arjessa eniten käyttämäni helppo lettinuttura


(Hiustuotteita esitellessä on kuitenkin vielä mainittava, että uskon ravinnon olevan se kaikista tärkein hiusten kuntoon vaikuttava tekijä. Vahvat ja kauniit hiukset saavat parasta hoitoa siitä mitä syömme, ei siitä mitä aineita niihin käytetään.)


I get a lot of questions about my favorite hair products and here is the newest brand I've fallen for. The LCC Long lasting series keeps its promise and enables washing the hair only once or twice per week. The best way to protect and pamper the hair and perfect with small kids when there isn't time for long blow dry sessions. 

Tintti

Follow Stellar Stories blog on: Facebook Bloglovin Instagram

SHOPPING FOR KIDS

Tuesday, September 13, 2016

Lasten vaatekaappeja saa tunnetusti olla päivittämässä aika tiuhaan tahtiin. Tämä alkusyksy on ainakin meillä ehkä se suurin päivitystä vaativa aika, etenkin nyt, kun tytärkin aloittaa päiväkodin ensi kuussa. Sain aiemmin pyynnön kertoa hiukan hyväksi havaitsemiani lastenvaatemerkkejä ja kauppoja ja tässä omia suosikkejani:

Kuvat: Zara

Jacadi. Suurin suosikkini kauniisiin lastenvaatteisiin tytöille sekä pojille. Vauvoille paljon kauluksellisia bodyja ja hiukan vanhemmille lapsille niitä vähän siistimpiä vaatteita. Erityisesti olen ilahtunut laajasta poikien valikoimasta, simppeleitä ja kauniita poikien vaatteita on välillä hankala löytää. Vaatteiden lisäksi paljon kivoja asusteita ja sisustusjuttuja lastenhuoneeseen. Viron liikkeestä saa muuten tilattua Suomeen meilitse.

Betit Bateau. Edellisen ohella se oma suosikkini. Lähes kaikki bodymme ovat olleet molemmilla lapsilla täältä, todella pehmeitä ja todella hyvälaatuisia puuvillabodyja. Raikkaat kuosit ja etenkin seilorihenkinen raita viehättää. Petit Bateaun sekä Jacadin vaatteet yritän aina löytää alennussesonkina joltain matkaltamme.

Kaikki vaatteet: Next

Next. Verkkarit eivät ole niitä suosikkejani lastenvaatteista, mutta päiväkotiin ehdottomasti parhaat housut pojalle. Tämä malli on minusta kaunis leikkaukseltaan ja voi kokemuksesta suositella laatua. Päiväkotivaatteiden tulee kestää todella kovaa kulutusta ja pesutahtia ja nämä ovat kestäneet ihan moitteettomassa kunnossa. Plussaa klassisista värivaihtoehdoista.

Ralph Lauren. Neuleita päiväkotiin, kesäksi polo-paitoja sekä kevyempiä ulkovaatteita. Erinomainen laatu ja kauniita värejä. Hankittava ehdottomasti Jenkeistä ja mielellään alennusten aikaan.

Kuvat: Jacadi

Zara. Mielestäni paras housuvalikoima tytöille ja laaja valikoima kauniita mekkoja, pojalle kauluspaitoja ja neuletakkeja. Vauva-aikana hankin täältä suloisia neuleita ja joitakin siistimpiä vaatteita. Zarassa on oltava tarkkana laadun kanssa, esimerkiki päiväkotikäytössä vaatteet eivät oman kokemukseni mukaan ole kestäneet. 

Gap. Hyviä perusvaatteita ja etenkin ulkovaatteita todella hyvään hintaan. Paksummat fleece-verkkarit ja toppa-asut saavat omat suositukseni. Bodyissa ja vauvojen vaatteissa kannattaa huomioida aika leveä mitoitus, ovat olleet ainakin omille lapsillemme liian suuria.

Kuvat: The Little White Company

The Little White Company. Suurin suosikkini yöpukuihin. Etenkin heidän gingham -kuvoidut kaksiosaiset flanellipyjamat ovat olleet suosikkejamme ja olleet laadultaan ihan priimaa. Kannattaa hankkia aina alennusmyyntien aikaan etukäteen tulevaa varten.

La Coqueta. Kenkiä sekä asusteita. Rakastan näitä merinovillaisia settejä ja siihen kuuluvaa pipoa. Pojalle olen hankkinut täältä myös polvisukkia ja tyttärelle sukkahousuja ja rusetteja.

Livly. Vastasyntyneiden pima cotton -bodyt sekä yöpuvut. Kauniita kuoseja ja pehmeääkin pehmeämpää puuvillaa. Pinnirusettien rakastajan unelmakauppa, täältä olen hankkinut jo valmiiksi todella paljon rusetteja tytölle. Suloiset pipot ovat must vastasyntyneille. 


Päiväkodin arkivaatteissa olen todennut helpottavaksi tavaksi hankkia aika neutraaleja ja klassisia värejä ja kuoseja. Meillä suositaan paljon tummansinistä, harmaata ja valkoista. Tämän avulla arkivaatteet sopivat kaikki keskenään ja verkkariasuistakin tulee omaan silmään kivempia.


We all know that kids grow too fast and besides other things it means updating their wardrobe very often. Here are some of my favorite stores where I find the most beautiful everyday clothes in size 0. 

Tintti

KODINHOITOHUONEEN SUUNNITTELU

Saturday, September 10, 2016

Yksi pieni unelma tulevaan kotiimme liittyen oli saada erillinen kodinhoitohuone. Tämä osoittautui kotia etsiessä yllättävänkin haasteelliseksi, sillä todella monissa, jopa enemmän neliöitä sisältävissä, pohjaratkaisut eivät olisi sille antaneet myöden. Kuten aiemminkin totesin, yllättivät tämän alueen monet suurienkin asuntojen pohjaratkaisut epäkäytännöllisyydellään ja kodinhoitohuoneiden puuttuminen oli yksi niistä ihmetyksistä. Etenkin lapsiperheissä tämä on kuitenkin arkea paljon helpottava, joka varmistaa, että pyykit ja siihen liittyvä huolto ei levity koko asuntoon. 

Asuntomme pohjasta löytyi kuin löytyikin lopulta mahdollisuus erillisen kodinhoitohuoneen rakentamiseen. Huone on todella pieni ja se on ollut varastotilana toisen varaston vieressä tähän asti. Näin kuitenkin heti tilan potentiaalin ja mielestäni siihen vaaditut neliöt löytyivät juuri ja juuri, neliöitä huoneessa on vajaa 6. Mitään suurta ja tilavaa kodinhoitohuonetta siitä ei siis tulla saamaan, mutta varmasti juuri asiansa ajava ja meille riittävä tila pyykkihuoltoon.

Kuvat: Pinterest

Suurena bonuksena tila sijaitsee kylpyhuoneen seinän takana, joten putkien vetäminen tilaan onnistuu suht helposti. Lisäksi jännitimme hieman ikkunattoman tilan ilmanlaatua, mutta onneksemme ilmanvaihto toimii tässäkin osassa asuntoa erinomaisesti ja kodinhoitohuone saadaan tilaan rakennettua.  

Koska kyseessä on todellinen työtila, menee suunnittelussa toimivuus ja käytännöllisyys kaiken edelle. Tässä tilassa ei vietetä aikaa millään muulla tapaa, kuin työskentelemällä ja se täytyi suunnittelussa huomioida. Tämä ei tietenkään onneksi poissulje kauniita materiaalivalintoja ja halusinkin sisustuksella tehdä tilasta mahdollisimman miellyttävän. Pyykin peseminenkin on paljon mukavampaa kauniissa tilassa ja etenkin toimivassa sellaisessa. 

Tila saa henkiä pesula-tunnelmaa ja koneita ei tarvitse piilottaa tilassa ovien taakse. Lattialle halusin klassisen mustavalkoisen kahdeksankulmaisen laatan ja se toimi koko huoneen suunnittelun lähtökohtana. Työtasojen tulee kestää hyvin kosteutta ja materiaali tulee luultavasti olemaan kestävää laminaattia. Lavuaarin haluan olevan riittävän suuri käsipyykille ja kaapit tarpeeksi tilavat kaikille tarvittaville pesuaineille. Tilaa tarvitaan myös pyykkikoreille ja kaapistot täytyy suunnitella ne mahduttaviksi. 

Tämä on myös tila, jonka materiaalivalinnoissa säästämme. Hinta-laatusuhteeltaan hyviä vaihtoehtoja löytyy esimerkiksi Kvikiltä ja Ikealta ja kodinhoitohuone tullaankin luultavasti jommasta kummasta tilaamaan. Mikäli teistä joku on remontoinut tai suunnitellut kodinhoitohuonetta, otan ideoita ja huomioitavia asioita enemmän kuin mielelläni vastaan. Monia asioita saattaa nimittäin tässä vaiheessa jäädä itseltä huomaamatta ja vinkit toimivaan kodinhoitohuoneeseen ovat enemmän kuin tervetulleita. 


There is one room in the renovation project that is almost 100% planned by me. I´m mainly responsible for the laundry in our family and therefore I took the priviledge to plan the laundry room. Since this will be a true working space the functionality is the key but I want the room to be nice and beautiful as well. The space is really small but I think we'll manage to change the former storage into a well-working laundry room. It will be a room with a very classic black and white decor and I'm especially in love with the classic octagon tile floor. 

Tintti

Follow Stellar Stories blog on: Facebook Bloglovin Instagram

LEFT OR RIGHT?

Thursday, September 8, 2016

Tunnustin blogimme alkuaikoina tehneeni uudenvuoden lupauksen, jossa haastoin itseni käyttämään enemmän housuja. Hame- ja mekkotyttönä en ollut vuosikausiin käyttänyt housuja lainkaan, mutta itse asiassa tuon lupauksen jälkeen ne ovat integroituneet luontevaksi osaksi vaatekaappiani. Jostain syystä housujen ostaminen on silti minusta hieman hankalaa, ja siksi suuntasin Stockalle (hieman vastahakoisena) agendalla uusien mustien housujen löytäminen. Ilokseni minua odotti suuren sovitusrumban sijaan huippuammattitaitoinen myyjä, ja pian lähdin tyytyväisenä Calvin Kleinin pehmeät farkut kassissa.

Tämän viikon toinen suosikkilöytö farkkujen lisäksi on viime viikolla lanseerattu Sofi Fahrmanin "Left or Right" -applikaatio, josta olemme Tintin kanssa innostuneet kovasti. Sovelluksessa ajatuksena on ladata kaksi vaihtoehtoista kuvaa, joista käyttäjät äänestävät ja kommentoivat suosikkiaan. Hieman koukuttavan applikaation avulla on kiva auttaa ihmisiä heidän sisustus-, asu- tai meikkivalinnoissaan.




This week we are loving two things: 1) the fact that I found finally solved my pants crisis with a pair of super cozy black jeans (thank you, Calvin Klein & Stockmann) 2) the new app by Sofi Fahrman called "Left or Right" - so much fun! 

Betina 

MY WEEK

Monday, September 5, 2016

Tälle päivälle osunut yrittäjän päivä on antanut aihetta onnitella montaa rohkeaa riskinottajaa. Omasta tuttavapiiristä löytyy jo todella paljon yrittäjäksi ryhtyneitä ja heidän polkujaan on innostavaa seurata. Kuten Ullan storyssa kirjoitimmekin, tuntuu hyppy yrittäjyyteen houkuttavan jatkuvasti useampaa ikäistämme, eivätkä yrittäjät ole enää poikkeuksia tuttavaporukoissamme. 

Huomenna aamusta pääsen jälleen nauttimaan MiB:in tilaisuudesta ja tapaamaan henkilöä, jonka kasvokkain tapaamista olen toivonutkin kovasti. Kämp Groupin johtaja Laura Tarkka ottaa vastaan pienen joukon mibiläisiä ja olin onneksi riittävän nopea ilmoittautumaan todella haluttuun tilaisuuteen. 

Kuvat: Zara


Remonttimme ottaa tällä viikolla myös suuria harppauksia eteenpäin. Uutta aletaan rakentamaan nyt vauhdilla pohjatöiden ollessa pääosin kunnossa. Haluamamme urakoitsija vapautui edellisestä projektistaan tänään ja huomenna he pääsevät kunnolla vauhtiin omassa remontissamme. Olemme saaneet valitsemastamme urakoitsijasta niin hyvät suositukset, että olimme valmiita tekemään kesän ajan purut ja osan pohjatöistä toisen porukan kanssa ja antaa remontin kestää tämän myötä hiukan kauemmin. Toivotaan, että olemme yhtä tyytyväisiä lopputulokseen kuin samaa urakoitsijaa käyttäneet tuttumme.  

Ilahduttavan monta lenkkiä on sovittu ystävien kanssa myös tälle viikolle. Loppukesästä olen onneksi saanut itseäni niskasta kiinni urheilujen kanssa ja yhteislenkit ystävien kesken ovat niitä treeneistä parhaimpia. Lenkkien lisäksi toivon saavani mahdutettua viikkoon yhden salikerran tytön ollessa puistotädillä sekä yhden bodycombatin. 

Viikko päättyy kuninkaallisissa tunnelmissa prinssi Alexanderin ristiäisiin perjantaina. Tätä tärkeää toimitusta seuraan tietysti livenä, kun pieni prinssi saa (oletettavasti) virallisesti Serafiimiritarikunnan  kunniamerkkinsä serkkujensa tapaan jo kastejuhlassaan. Tämähän on tapa, jonka kuningas on viime vuosina muuttanut, omille lapsilleen hän myönsi tämän vasta heidän täytettyä 18. Toivon kovasti, että persoonallisella otteella häissään ilahduttaneet Sofia ja Carl Philip tuovat tätä samaa tunnelmaa esikoisensa kastejuhlaankin. 


Two highlights of this week: meeting Laura Tarkka tomorrow morning through MiB and the royal christening on Friday. 

Tintti

HÄÄPÄIVÄ

Sunday, September 4, 2016

Syyskuun ensimmäinen viikonloppu tarkoittaa meille juhlapäivää, jo kuudetta kertaa. Puuhääpäiväämme juhlitaan aiemmasta poiketen, sillä normaali traditiomme palata hääjuhlapaikallemme ravintola NJK:lle illalliselle ei sunnuntaisin onnistu.  Tällä kertaa juhlistamme brunssin merkeissä, ensi vuonna sitten taas perinteiseen tyyliin.  

Hääpäivänä käyn usein ihastelemassa henkarissa lepäävää hääpukuani. Tykkään siitä edelleen hurjasti ja valitsisin varmasti hyvin samanlaisen, mikäli nyt olisin valintaa tekemässä. Omani hankin aikoinaan Jenkeistä Vera Wangilta ja sen ostaminen oli kokemus jo itsessään. Kokemus ihanien pukujen ansiosta, mutta myös siksi, että rapakon toisella puolen nämä hääasiat otetaan usein hiukan vakavammin. Pukujen ostamiseen liittyy paljon dramatiikkaa, jota mekin pääsimme seuraamaan sivusta.


Kävin joululomalla muutamaan otteeseen sovittamassa erilaisia mallipukuja ja loman lopuksi teimme valitsemastani puvusta tilauksen. Tällöin otettiin ensimmäiset mitat ja pukua alettiin ommella. Huhtikuussa matkasin Bostoniin uudestaan ja tällöin oli sovittuna loman ensimmäiselle päivälle  ensimmäinen sovitus, parin päivän päähän toinen ja loman viimeiselle sitten kolmas, jolloin sain puvun mukaani. Liikkeessä haluttiin viimeistellä puku pienintä piirtoa myöten kantajalleen sopivaksi ja yksityiskohtiin paneuduttiin tarkkaan. 

Joulukuun sovituksessa tapasin morsiamen, joka aivan hysteerisenä sovitti pukuja itkien lohduttomasti tämän olevan jo kolmas pukunsa. Kaksi aiemmin ostettua eivät tuntuneetkaan enää omalta ja oli saatava kolmas vaihtoehto. Pienen stressin ymmärsin siinä vaiheessa, kun kuulin häiden olevan kahden viikon päästä. Amerikkalaiset morsiamet eivät voi kuvitellakaan menevänsä naimisiin käytetyssä puvussa ja tyttörukalle oli ehdittävä ompelemaan vielä yksi puku alusta asti muutamassa viikossa normaalin neljän kuukauden toimitusajan sijaan. Tyttö halusi minutkin makutuomaririvistöönsä ja ääni väristen annoin omat kommenttini hänelle peläten väärää sanavalintaa ja totaalista hermoromahdusta. 

Huhtikuun viimeisessä sovituksessa saavuimme Newbury Streetin liikkeeseen ja sähköistä ilmapiiriä olisi voinut leikata viikateveitsellä. Liikkeessä oli asioimassa hiukan vanhempi morsian, joka Birkin ja useamman karaatin kihlatimantti heiluen käskytti koko henkilökuntaa ja antoi heidän kuulla kunniansa siitä, ettei kaikkia hänen haluamiansa pukujen mallikappaleita voitu ommella hänen size 0 kokoonsa. Hänen lähdettyään liikkeestä tuli ompelija luokseni huohahtaen "I thought she would eat me alive". Ompelijaparka ei meinannut saada pukuuni nuppineuloja kiinni käsien täristessä pitkään tuon morsiamen jäljiltä.  

Oman pienen showni sain viimeisessä sovituksessa ompelijan kysyessä paljonko aion laihduttaa häihin ja kuinka paljon pienemmäksi puku siis ommeltaisiin. Vastasin hänelle ihan tyynesti ettei tämä ole suunnitelmissa ja että puvun voi ommella siihen kokoon, jota silloin olin. Rouva meinasi tästä pyörtyä ja katsoi minua lautasen kokoisin silmin, ettenkö tosiaan aio laihduttaa laisinkaan. Vastattuani kielteisesti käveli hän vielä myymälän puolelle äitini luo varmistamaan, että olihan tytär ymmärtänyt kysymyksen oikein ja etteikö tosiaan ole edessä minkäänlaista häädieettiä. Sovimme sitten yhteistuumin, että puku ommellaan todella tiukaksi, jolloin se istuu hääpäivänä täydellisesti, kun morsiamelle kuuluva jännitys on varmasti hiukan pienentänyt minua.


Puvun kotimatka ei sujunutkaan sitten aivan ongelmitta eteen nousseen tuhkapilven vuoksi. Jäin Bostoniin jumiin muistaakseni kolmeksi päiväksi, jonka jälkeen sain tiedon lennosta Reykjavikiin (hassua, juurikin siis sinne pahimpaan tuhkapesään). Jatkolentoa en tuossa vaiheessa vielä saanut varmistettua, mutta lentoyhtiöstä luvattiin, että matka jatkuisi siitä sujuvasti Tampereelle. Ehdin jo hieman säikähtää tekstiviestissä ollutta TMP -lyhennettä, että minut ohjataan pukuineni suoraan Timbuktuun. Tähän kaikkeen hässäkkään en halunnut ottaa arvokasta pukua mukaan, vaan sovimme vanhempieni tuovan sen perässä kesällä heidän tullessaan Suomeen. Tämä oli hyvä päätös, sillä kaiken muun lisäksi viimeinen tupaten täynnä ollut bussikyyti Tampereelta Helsinkiin olisi ollut suuren pukupussin kanssa hiukan epämiellyttävä.



Puku saapui onnekkaasti kesällä kotiin ja onneksi siihen ei tarvinnut tehdä minkäänlaista muokkausta enää ennen häitä. Se istui kuin hansikas hääpäivänä sen päälleni pukiessani ja oli täydellinen mekko juhlia siihen astisen elämän ihaninta päivää.

Postauksen kuvat on ottanut Sakari Röyskö.


Already six years as a wife! 


Tintti

Follow Stellar Stories blog on: Facebook Bloglovin Instagram

BLACK

Friday, September 2, 2016

Pukeudun aika harvoin mustaan. Sininen toimii itselläni perinteisen mustan sijaan turvavärinä ja musta tuntuu itselleni usein jollakin tapaa liian kovalta. Sininen on helpompi ja pehmeämpi vaihtoehto. Mustaa olen tottunut useimmiten käyttämään perinteisen pikkumustan ja jakkujen muodossa.  

Äkkiseltään voisi ajatella mustan olevan nimenomaan talvikaudella eniten käytössä, mutta näin ei ainakaan omalla kohdallani ole. Jos jokin mustan käyttöaika pitäisi nimetä, olisi se tämä loppukesä ja alkusyksy. Johtunee varmasti siitä, että iholla on vielä kesän jäljiltä kevyt päivetys ja väri ei tunnu niin kovalta vaaleaa ihoa vasten. 


Kuvassa näkyy niitä omia mustia suosikkejani, jotka ovat pelastaneet monen monta tilaisuutta. Nämä kuvat on otettu pitkän päivän jälkeen illalla ja asulta vaadittiin siistimpään iltatilaisuuteen sopivuutta ja mukavana ja skarppina pysymistä koko päivän ajan. Filippa K:n oversize -jakku ja Malene Birgerin mustat suorat housut ovat juuri sellaiset vaatteet, jotka toimivat toimistolta siistimpään afterwork-tilaisuuteen. Jalassa suosikkikorkoni Isabel Marantilta, maltillisilla koroilla jaksaa kipittää koko päivän.




You can quite rarely see me in black since I often find it too tough for my light skin. This late summer and early fall is the time when I feel most comfortable wearing black thanks to the little tan still left from sunny summer days. 

Tintti

Follow Stellar Stories blog on: Facebook Bloglovin Instagram